Raimo “Raipe” Helminen – Leijonien Ennätysmies ja SaiPan Uusi Nousu

Jos suomalaisessa jääkiekossa on joku nimi, joka tuntuu olevan aina mukana – kaukalossa, penkin takana, otsikoissa – se on Raimo Helminen. “Raipe” on sitä sorttia: ei huutele, ei myy itseään isolla show’lla, mutta jotenkin kaikki tietää silti, kuka tässä on mestari.

Miksi Raipe on taas joka paikassa?

Viime aikoina Helmisen nimi on noussut taas esiin erityisesti SaiPan kautta. Kun seura julkaisi hänen jatkonsa päävalmentajana (ja samalla koko projekti sai lisää uskottavuutta), se ei ollut mikään pikku-uutinen – SaiPa elää ja hengittää sitä, että “Raipe tietää mitä tekee”. Jos haluat nähdä mistä puhutaan, tsekkaa vaikka Ylen juttu Helmisen jatkosta SaiPassa tai seuran oma tiedote SaiPan sivuilta.

Olympialaiset – kuusi reissua ja kolme mitalia

Tässä kohtaa moni unohtaa, kuinka älytön olympiahistoria Helmisen uralla on. Helminen pelasi Leijonissa olympialaisissa kuusi kertaa (1984-2002). Ja se ei ole “kävin kerran varalla” -tyyppinen juttu, vaan oikeasti iso rooli ja tulosta: olympiahopea 1988 sekä olympiapronssit 1994 ja 1998. Helmisen olympiaputken faktat löytyvät nätisti koottuna Olympediasta.

Calgary 1988 oli Helmisen olympialaisista se legendaarisin: Suomi nappasi hopean ja Raipe mätti tehoja nimenomaan silloin, kun niitä tarvittiin. Lillehammerissa 1994 ja Naganossa 1998 tuli pronssia – ja näissä kisoissa Leijonat alkoi oikeasti tottua siihen, että mitali ei ole “kiva yllätys”, vaan tavoite.

Ura, joka on ihan liian iso yhteen lauseeseen

 

Посмотреть эту публикацию в Instagram

 

Публикация от Ilves Hockey (@ilveshockey)

Helminen debytoi SM-liigassa kaudella 1982/83 ja ehti tehdä urastaan niin pitkän, että monella pelaajalla mahtuu siihen väliin kaksi eri elämää. Hän voitti Suomen mestaruuden Ilveksessä 1985, kävi NHL:ssä useampaan otteeseen (New York Rangers, Minnesota North Stars, New York Islanders) ja teki Malmössä pitkän pätkän, jonka aikana tuli myös Ruotsin mestaruuksia.

Maajoukkueessa “Raipe-osasto” on vielä hullumpi: 331 miesten maaottelua on sellainen numero, että sitä katsotaan hetki hiljaa. Ja arvokisamitaleita kertyi yhdeksän, se kruunu tietenkin maailmanmestaruus 1995. Jos haluat lukea tiiviin mutta arvovaltaisen version hänen urastaan, Jääkiekkomuseon Hall of Fame -sivu on hyvä pysäkki.

Uran kohokohdat – nopea taulukko

“Onko sattunut jotain?” – ei skandaalia, mutta yksi klassinen käänne

Jos etsit onnettomuutta tai rikossarjaa, niin ei – Raipe ei ole se tyyppi. Mutta yksi käänne on jäänyt lätkäporukan muistiin: hänen maajoukkueen jäähyväisottelunsa 2008 syntyi siitä, että kokoonpanosta putosi viime hetkellä sentteri loukkaantumisen takia ja Raipe kutsuttiin mukaan. Siitä tuli 331. maaottelu ja “täydellinen ympyrä” -hetki.

Raimo Helmisen perhe ja arki

Helmisellä on vaimo Leena ja kaksi lasta, Anssi ja Nelli. Perhe-elämästä hän ei yleensä tee numeroa (yllätys), ja se on ehkä osa koko Raipe-myyttiä: kova ura, mutta kotona ei tarvitse selittää mitään kenellekään.

Yksi sitaatti, joka kuulostaa just häneltä

@smliiga “Se on Vertti…” 😅 — Raimo Helminen #Liiga ♬ original sound – Liiga

SaiPan jatkouutisen yhteydessä Helminen tiivisti aika hyvin sen, miten hän näkee koko jutun – työ ensin, yleisö sitten mukaan:

“Olemme todella tyytyväisiä siihen, että viimeisen vuoden aikana yleisö on löytänyt tiensä takaisin Kisapuistoon. Me teemme oman osamme kaukalossa ja toivotaan, että väki tulee tukemaan meitä paikan päälle jatkossakin.”

Lopettiko hän? Joo – mutta vain pelaajana

Helminen lopetti pelaajauransa vasta 2008. Sen jälkeen hän ei oikeastaan “kadonnut” minnekään, vaan vaihtoi pelipaidan valmentajan takkiin. Ilves, ulkomaanpestejä, TPS:n finaalikevät ja nyt SaiPa – sama tyyli jatkuu: rauhallinen, vaativa, ja vähän sellainen fiilis että tässä porukassa ei tehdä asioita puolivaloilla.